RASIMÄKI

TULGUA TERVEH RASIMÄEN KYLÄN SIVULOIL!

Rasimäen kylä on Suomen suurin siirtokarjalaisten kylmään korpeen raivaama asutuskylä. Alussa Rasimäki oli yhtä suurta aukkoa ja kantosavut nousivat pitkään taivaalle, ennen kuin raivioille nousivat pellot tiloineen. Kylään perustettiin vuonna 1948 46 tilaa ja asutusalueen maat olivat yhteensä 4400 hehtaaria. Samalla Valtimon väkiluku nousi yli tuhannella asukkaalla. Rasimäki kuuluu Sivakan ohella suomen tutkituimpiin kyliin vuodesta 1973.

Suurin osa kylän asukkaista tuli Suojärveltä. Paikkakuntalaisten mielestä karjalaiset olivat ”hurjaa joukkoa”, koska heillä oli oma outo karjalankieli, ortodoksinen uskonto ja vanhempi väki oli vielä vähän taikauskoistakin. Lisäksi karjalaiset lyhyessä ajassa pystyttivät koko uuden kylän, koulun ja kirkon.

KUMMUILLE, LAAKSOON, MÄKEEN…

Rasimäkeä ympäröi kaunis luonnonmaisema ja se kuuluu arvokkaisiin kulttuuri maisema-alueisiin. Kylä sijaitsee jylhien vaarojen ympäröimässä laaksossa, jonka maisemaa luonnehtivat pienten metsäsaarekkeiden elävöittämät, voimakkaasti kumpuilevat rinnepellot sekä laakson pohjalla mutkitteleva Rumojoki. Avaria näkymiä laakson sisällä rajaavat ylärinteiden selkeät metsänreunat. Hiekkapintainen kylätie halkaisee kylän lähes viivasuorana. Kumpuilevan maaston sekä metsäkaistaleiden ja peltojen vuorottelun vuoksi tienvarsinäkymät ovat kuitenkin vaihtelevia.

Rasimäen (Elomäen) ortodoksinen Johannes Kastajan muistolle pyhitetty tsasouna eli rukoushuone on rakennettu 1961. Tsasounalla järjestetään jumalanpalveluksia ja pruazniekkoja ristisaattoineen. Tsasounan pihassa on Valtimon Suojärvi- seuran pystyttämä raivaajamuistomerkki.

Rasimäen kylä on hyvin elinvoimaisen näköinen ja sinne on muuttanut uusia asukkaita. Myös kylätoimikunnan toiminta käynnistyi uudelleen muutaman hiljaisen vuoden jälkeen.

Cityhirviä keskustassa ruokailemassa

Kukkaloistoa