harri friend

Kylätoiminnassa
on voimaa! Viestit: 137
|
Porkkanajuttu (18. syyskuuta 2011, klo
15:46) |
|
Terve! Tänään kun
aamulla heräsin ja puolipökerryksissä nostin
kahvikuppia juodakseni näin kuinka kauhukseni
käsiini oli iskenyt joku tauti,olin
oranssinvärinen,keltainen,näin huonosti ja partani
oli myös keltainen,apua,kesti hetken tajuta että
syynä oli porkkanat joita oli tuotu eilen
rappusilleni,illan hämärässä pesin ja raastoin
niitä pakkaseen kolme tuntia,yhden erän
leivinuunissa haudutin porkkanalaatikoksi ja jo
nyt on varma kun näette ylipaksun oranssisen
aurauskepin kävelevän tiellä niin varokaa,se olen
minä, keltaoranssinen sormeni osoittaa
Toivosille, kiitos vaan, täytyy taas talvi elää
terveellisesti. Kun saa jotain on mukava jakaa
myös muille ja ajattelin jos jollain olisi hyvä
,helppo,raikas resepti porkkanoista voisin tehdä
osasta porkkanoita marrasmessuille kahvioon
myytäväksi kylän hyväksi, kirjoitelkaa
reseptejä ajoissa tänne. m
Stefanos
|
Status:
kirjautunut ulos |
|
|
Anita friend

 Vejämmö yhtä
köyttä! Viestit: 79
|
Vs: Porkkanajuttu (20. syyskuuta 2011, klo
19:49) |
|
No nyt pysyy
munkkonen ja hevoset terveinä talven
yli:) Täällä savossa mehupuristamon
omenasoseista pääsivät lehmät osallisiksi ja
terveyttä piisaa kuuleman niilläkin. Äitillä ne
lehmät pysyi terveenä kun 12 vuotta kulkivat mäen
alle lähteelle vettä juomaan talvisaikaan, kun
vesi kaivosta oli vähissä. Ne oli hauskan näkösiä,
kun me hiihdettiin lja lehmät meni polkua myöten
peräkanaa alamäkeen metrisessä hangessa niin että
päät ja selät vaan näkyivät. Ei ollut
uartulehuksia ja solumaitoja! Minennoo vielä
koko Tulehmoo kerinnä nähä kun tieltä, joten en
ole ehtinyt sitä olla arvostamattakaan, mutta
eppäilenpä että kunhan sinne alamäkeen asti jonain
päivänä selviän niin arvostus vain entisestäänkin
kohoaa. Ja tämä ei ole sitä vanhaa
rasimäkeläistä selviämisperinnettä kun muuta
joutumista eli ehtimistä ja ajan kanssa
lähestymistä. Joskus jos Luoja suo voitaisiin
kulkea Haapalanmäen kallioille myös perinteistä
reittiä, polkua pitkin. ai kun minun syömmeen
särähti sana parkkipaikka; se uusi umpitienpätkä
kun on ihan siellä keskellä karhukorpea, meiltä
katsottuna aika kaukana vanhan Kakkisen aukon
takametsän sivussa, kallioilta päin tullessa sen
jyrkän pystyseinämän takana, edelleenkin oikein
syvässä korvessa, jossa, kuten tiesimme, liikkui
ihan varmasti karhu. Se oli siellä riittävän
kaukana molempien teidenvarsien asutuksesta, ja
ikikuusikossa - joka ei tietysti ikuisesti siellä
pysy ja on metsätaloudellisestikin järkevää uusia.
Mutta meiän ajatuksissa se on noin, ja sinne
tallusteltiin tietenkin kotoa jalan liikkeelle
lähtien vanhoja polkuja pitkin. Todennäköisesti
meidän kylältä kun on kuljettu sille ensimmäiselle
koululle Liuhan taloon, on menty juuri sitä
Haapalanmäen jälkeen vasemmalle haarautuvaa polkua
Kakkisen aukon, tai varmaan silloisen metsän,
kautta. Se polku vie Kaura-ahon kohdalle, mutta
lähellä tietä kun ottaa vielä oikeanpuoleisen
haaran, tulee suolle vastapäätä Liuhaa.
Haapalanmäen jälkeen suoraan menevä polku meni
sekin toisen aukon yli kallioiden juurelle, josta
polku nousee ylös kallioille. Siltä aukolta ennen
kallioita kun lähtee menemään oikealle metsien ja
aukkojen läpi, tulee keskimmäisen Säpin kohdalle.
Isä neuvoi kerran meitä siitä menemään metsän läpi
Säpin takaiselle aukolle puolukkaan, ja me
lähdettiin. Laskettiin, että kyseinen aukko oli
lopulta viides, kun oli menty aukkojen läpi
metsään ja metsän läpi aukolle jne kunnes tultiin
Säpin aukolle, jossa oli kiviä ja mäntyjä ja
puolukoita ja näkyi kylä. Laskettiin ne aukot
huvikseen että voitiin isälle sanoa kun kylää ei
heti alkanut näkyä kuten hän muisteli. Isä totesi,
että siellä on lisää aukkoja hakattu; varmaan
joskus välissä oli vain yhtenäinen korpi milloin
hän oli siellä viimeksi harpponut. Tulipa tästä
suakkuna, hyviä öitä! Kuunnelgua joven iäntä siel
ku voitto (harrille suomennos: kuunnelkaa joen
ääntä siellä kun voitte)
Anita |
Status:
kirjautunut ulos |
| | |